Valmiina tutkintoon

computer-1176260_640

IPR University Center ja Aalto Pro järjestivät yhdessä torstaina 9.3.2017 teollisoikeusasiamiestutkintoon valmentavan koulutuksen ”Menesty asiamiestutkinnossa – parhaat tärpit ja vinkit huolelliseen valmistautumiseen”. Koulutuksen tarkoituksena oli auttaa asiamiestutkinnon suorittamiseen valmistautumisessa ja tarkastella asioita, joita edellisestä kokeesta oli noussut esiin.

Vuonna 2016 ensi kertaa järjestetyn tutkinnon yhteisen osan läpäisyprosentti oli 83 %, patenttioikeuden osion 35 % ja tavaramerkkioikeuden osion 67 %. Seuraavan kerran teollisoikeusasiamieslautakunta järjestää asiamiestutkinnon 27-28.3.2017. Asiamiestutkinto koostuu kaikille osallistujille yhteisestä osasta, jossa on teollisoikeusjärjestelmää ja asiamiestoiminnan eettisyyttä koskevat erilliset osa-alueet, sekä osallistujan valitsemasta yhdestä tai useammasta teollisoikeuskohtaisesta (patenttioikeus, tavaramerkkioikeus ja mallioikeus) osasta. Tutkinnon tarkoituksena on varmistaa teollisoikeudellisten palveluiden ja teollisoikeudellisia toimeksiantoja hoitavien henkilöiden ammattipätevyyden taso.

Koulutus alkoi tutkinnon kaavan mukaisesti yhteisellä osalla, jonka puheenjohtajana toimi IPR University Centerin johtaja, professori Niklas Bruun. Bruun kertoi ensin yleisesti asiamiestutkinnon taustasta ja sen tarkoituksesta. Hän huomautti, että koe on järjestetty vasta kerran, joten ei voida varmuudella ennustaa millainen se tulee olemaan tällä kertaa. Bruun kuitenkin arveli, että suuria muutoksia viime vuoteen verrattuna tuskin tulee. Valmistautumisessa on Bruunin mukaan tärkeää saada yleiskuva siitä, mistä vastauksia lähdetään etsimään. Tutkintoa suorittaessa saa nimittäin käyttää tausta-aineistoa eli tutkintovaatimuksissa lueteltua kirjallisuutta ja virallisaineistoa, mutta koska koe on suoritettava kolmessa tunnissa, tausta-aineiston hallitseminen säästää arvokasta aikaa.

Yhteisessä osassa käytiin läpi edellisen vuoden tutkinnon kysymyksiä ja vastauksia sekä luotiin katsaus yhteisen osan tausta-aineistoon ja kirjallisuuteen. Erityisesti esteellisyyttä koskeva kysymys herätti keskustelua ja kysymyksiä. Bruunin mukaan tähän aihepiiriin kannattaakin perehtyä tutustumalla teollisoikeusasiamieslautakunnan hyvää asiamiestapaa koskeviin ohjeisiin. Yhteisessä osassa käsiteltiin myös eri oikeudenkäyntimenettelyihin liittyviä kysymyksiä. Bruun kehotti osallistujia kiinnittämään huomiota siihen, onko menettelyssä kyse valitus-, riita- vai hakemusasiasta ja mitä eroja näillä on.

 

Vinkkejä patentti- ja tavaramerkkioikeuden osioihin

Yhteisen osion jälkeen koulutus jatkui tavaramerkkioikeuden ja patenttioikeuden erillisillä osioilla. Tavaramerkkioikeuden osiosta vastasi osakas ja asianajaja Markku Tuominen Roschierilta. Osiossa käytiin läpi viime vuoden koekysymyksiä ja nostettiin niistä esille olennaisia kohtia. Tuominen puhui tavaramerkkien erilaisista suojausstrategioista koskien mm. missä tilanteissa kannattaa jättää kansallinen ja missä kansainvälinen hakemus ja kannattaako merkki rekisteröidä sana- vai kuviomerkkinä.

Erottamiskykyä koskevan tehtävän osalta Tuominen huomautti, että tavaramerkin erottamiskykyä arvioitaessa kannattaa googlata kyseinen sana ja selvittää, ettei sillä ole esimerkiksi jollakin vieraalla kielellä sellaista merkitystä, joka estäisi rekisteröinnin. Käytännön esimerkkinä Tuominen mainitsi Nokian älypuhelimilleen antaman nimen Lumia, joka tarkoitti espanjaksi prostituoitua. Tavaroiden ja palveluiden eri tavaraluokkien selvittämiseksi Tuominen neuvoi käyttämään EUIPO:n ja kansallisten virastojen yhteistä TMclass -tietokantaa, joka auttaa löytämään oikeat tavaraluokat annetun hakusanan perusteella.

Lopuksi Tuominen puhui yleisesti mm. tavaramerkin riittävästä suojaamisen laajuudesta, merkin oikeaoppisen käytön laiminlyönnin seurauksista ja tavaramerkkisalkun kustannustehokkuudesta. Kokonaisuudessaan esitys oli kattava ja käytännönläheinen, ja se auttoi varmasti hyvin asiamiestutkintoon valmistautumisessa.

Patenttioikeuden osalta puhui professori Marcus Norrgård Helsingin yliopistosta. Esitys oli rakennettu edellisen vuoden kysymysten ja arviointikriteereiden sekä Norrgårdin valmistelemien ratkaisujen pohjalle. Ajankäyttö kohdistettiin hankalimmiksi koettuihin tehtäviin. Tehtävät ratkottiin systemaattisesti ja keskustellen yhdessä, mikä oli erittäin hyvä ja toimiva tapa.

Norrgård antoi myös muutamia yleisiä vinkkejä kokeen painotuksista. Esimerkiksi kemianalan tehtäviä todennäköisesti ei tule, vaan kokeeseen ilmoittautuneiden kannattaa valmistautua vastaamaan mekaanisiin tehtävänantoihin. Vastaukset kannattaa myös pitää yksinkertaisina, mutta tarjota riittäviä perusteluja, joilla osoittaa, että hallitsee alueen ja ymmärtää mistä tehtävässä on kyse. Norrgård painotti Bruunin tapaan sitä, että kannattaa valmistautua ottamalla selvää mistä lähteistä ja mihin alueisiin löytää lisätietoa, koska koetilanteessa ei ole aikaa surffailla.

Viime vuoden asiamiestutkinnon tehtävät saivat myös hieman kritiikkiä. Osaan tehtävistä vaadittiin pitkä ja osaan riitti hyvinkin lyhyt vastaus, jota ei voinut ennakoida vastaustilasta. Sama ongelma tuli esille jo yleisen osan käsittelyn yhteydessä. Myös tehtävien vaikeustaso vaihteli ja osa tehtävistä oli erittäin vaativia. Kattavia mallivastauksia ei ole käytettävissä, mikä on osaltaan vaikeuttanut virheiden selvittämistä, jos kokeen reputti.

Miika Tetri & Anni Wargh

(Kuva: pixabay.com/wokandapix)